|
|
Post by sunflower on Jul 21, 2013 20:28:14 GMT 2
Snowy heräsi Karhujärven lauman luolassa. Hän haukotteli leveästi ja venytteli jäseniään. Naaras työnsi päänsä ulos ja haisteli metsän tuoksuja. "Onpa kaunis aamu" Hän päätti lähteä metsälle, sillä hän suorastaan pursui energiaa. Hän alkoi hölkätä tallattua polkua pitkin. Välillä hän katsoi järvelle, jossa uiskenteli muutamia vesilintuja. Snowy kumartui hiekkaiselle rannalle ja joi vähän vettä. Sitten hän alkoi puhdistaa turkkiaan. Kun hän oli puhdistanut sen, hän alkoi tähyillä ympärilleen, etsien katseellaan saalista. Hän höristi korviaan, kun hän kuuli rapinaa. Hän näki järven rannalla vesimyyrän. Yhdellä loikalla hän sai napattua sen leukoihinsa. Hän söi sen yhtenä suupalana. "Olipa herkullista", hän tuumi.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 22, 2013 10:26:32 GMT 2
//Ajatukset voi laittaa kursiivilla tai #-merkkien väliin.  // Rook Tummanharmaa uros hölkkäsi reippain askelin metsän halki Puron eteläpuolella. Oli aamu eikä aurinko ollut vielä noussut kovin korkealle, joten ilma oli viileää. Se ei kuitenkaan Rookia haitannut. Hän ravisti turkkiaan ja jatkoi juoksemista, katsellen välillä sivuillaan avautuvaa syksyistä metsää. Pian Rook näki liikettä edessään polulla. Vain kymmenen metrin päässä sudesta pieni jänis juoksi polun poikki ja jatkoi matkaansa hänestä katsoen oikealle. Jes, aamupalaa! harmaaturkki pohti syöksähtäessään matkaan. Hän juoksi saaliin perään, väistellen puita ja pitäen jäniksen koko ajan näköpiirissään. Välimatkaa oli monta metriä, mutta uros päätti luottaa nopeuteensa. Hänen korvansa olivat eteenpäin suunnatut, silmien katse nauliutunut pakenevaan jänikseen ja tassut hakkasivat maata hänen juostessaan. Rook ei luovuttaisi. Hän venytti askeltaan ja kiihdytti vauhtiaan. Puiden rungot vain vilahtelivat ohi ja maisema muuttui. Susi tunsi jo väsyvänsä, mutta välimatka jänikseen ei ollut enää pitkä. Hän valmistautui ottamaan viimeiset loikat. Uros jo melkein maistoi lihan maun suussaan. Samassa jänis koukkasi terävästi oikealle. Rook seurasi sitä heti, mutta jäi auttamatta jälkeen. Hän kirosi ja yritti vielä kihdyttää saaliinsa perään, mutta pupu katosi pensaikkoon. Hukka luisui pysähdyksiin irvistäen pettyneenä. Sinne meni, hän ajatteli. Hän kohottautui seisomaan täydessä pituudessaan ja vilkuili ympärilleen. Parissa sekunnissa uros päätteli, ettei tämä maisema kuulunut enää Mäntykallion reviiriin. Taisin tulla vähän liian kauas... Rook huomasi. Paras lähteä takaisin. Juuri kun harmaaturkki oli kääntymässä lähteäkseen, hänen kuonoonsa osui yllättäen toisen suden haju. Hän pysähtyi ja skannasi katseellan metsää. Lopulta hän huomasi kauempana suden. Rook tuijotti tätä hetken keltaisilla silmillään, kunnes päätti mennä selvittämään, mikä toinen oli susiaan. Hukka loihti kasvoilleen ystävällisen 'en-ole-uhka'-hymyn, siltä varalta että susi olisi vihamielinen. Rook lähestyi toista varovaisesti, mutta pirteänä. "Moi, kuka sä oot?" hän kysyi päästyään parin metrin päähän naaraasta. |
|
|
|
Post by sunflower on Jul 22, 2013 16:00:56 GMT 2
Snowy alkoi katsella lisää saalista, sillä yksi vesimyyrä ei täyttäisi hänen vatsaansa. Ehkä voisin yrittää napata kalan. Snowy tähyili pinnan alle, muttei nähnyt isoja kaloja, vain pieniä särkiä. Yhtäkkiä naaras kuuli nopeita askelia ja höristi korviaan. Hän käänsi päätään äänen suuntaan ja huomasi toisen suden, joka jahtasi jänistä. Tämä oli enää vähän matkan päässä jäniksestä, mutta jänis teki harhautuksen kääntymällä oikealle. Nuori susi jäi jälkeen ja jänis pääsi pakoon. Snowy katsoi toista sutta mielenkiinnolla. Susi oli tumman harmaa uros, jolla oli keltaiset silmät. Tämä oli jo kääntymässä, kunnes huomasi hänet. Sitten hän alkoi kävellä häntä kohti. Snowy nousi seisomaan hermostuneena. Sitten hän näki toisen suden hyväntahtoisen ilmeen. Snowy rentoutui hieman, mutta oli yhä varuillaan. Kun hän oli enää parin metrin päässä, hän kysyi kuka hän oli. Snowy sanoi hiljaa: ”Minun nimeni on Snowfoot. Mutta voit kutsua minua myös nimellä Snowy” Hän nuolaisi käpäläänsä ja katsoi toista sutta kiinnostuneena. "Olen Karhujärven laumasta. Mistä laumasta sinä olet?"
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 22, 2013 20:33:29 GMT 2
Rook
Harmaaturkki rentoutui hieman, kun susi ei vaikuttanut vaaralliselta vaan oli itse asiassa ystävällisen oloinen. Naaras oli harmaa kuten Rook itsekin, hieman valkoista tuolla oli myös turkissaan, ja siniset silmät. Toinen esitteli itsensä Snowyksi, ja uros vastasi heti:
"Mä oon Rook."
Hän hymyili vähän.
"Ja mä oon Mäntykalliosta", hän lisäsi, katsellen naaraaseen uteliaana. Hukka tutustuisi tuohon mielellään, oli kiva saada uusia ystäviä.
"Sulla on hauska nimi", hän sanoi, eikä tarkoittanut sitä mitenkään negatiivisessa mielessä. "Tuleeko se sun väristä, siis noista valkoisista tassuista?"
Harmaaturkki heilautti häntäänsä pari kertaa matalalla puolelta toiselle, nostaen tassunsa pari senttiä ilmaan ja laskien sen taas takaisin eri kohtaan. Hän katsoi Snowya silmiin pieni hymy huulillaan, korvat sivulla.
"Mun nimi tarkoittaa mustavarista", hän kertoi, kääntämättä kuitenkaan sen kummemmin huomiota itseensä.
"Hauska tutustuu joka tapauksessa."
Rookin mielestä tämä Snowy vaikutti ihan mukavalta, vaikka olikin eri laumasta. Uros ei tiennyt miten muu Mäntykallion lauma suhtautui ulkopuolisiin, mutta päätti, ettei se varmasti haittaisi jos hän juttelisi naaraan kanssa vähän.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 22, 2013 21:02:11 GMT 2
Snowy huomasi, että uros rentoutui. Snowy teki samoin. Uros kertoi nimekseen Rook ja olevansa Mäntykalliosta. Snowy piti tästä sudesta. ”Joo, tassujen väristä minun nimeni tulee” Rookien kanssa oli mukava jutella. Karhujärven laumassa ei ollut ketään muuta hänen ikäistään, paitsi hänen siskonsa tietenkin. Maple kuitenkin viihtyi paremmin yksin ja oli aina menossa johonkin. ”Sullakin on kiva nimi”, Snowy kehaisi. Snowy rupesi makaamaan maahan ja laittoi toisen valkoisen tassunsa toisen päälle ja heilutti häntäänsä puolelta toiselle. ”Minkälainen Mäntykallio on? Onko se mukava paikka?”
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 22, 2013 21:17:30 GMT 2
Rook
Harmaaturkki hymyili ja vastasi Snowyn viimeiseen kysymykseen:
"On se ihan kiva, en ainakaan keksi mitään valittamista! Mun veli ja sisko on myös samassa laumassa."
Hän naurahti.
"Ainakin reviirillä on tilaa ja saalista, ja tykkään ainakin itse maisemista", Rook kertoi mietittyään hetken.
"Karhujärvi taitaa kyllä olla vieläkin kauniimpi paikka. Siinä on kai kalaakin? Osaatko sä kalastaa?" uros kyseli hyväntuulisena. Hän oli hetken hiljaa ja katseli harmaan naaraan ohi järvelle päin, hieman mietteliäänä. Pian hukka käänsi katseensa takaisin Snowyyn.
"Minkä ikäinen sä oot? Mä oon kaks", hän kysyi pian, yrittäen arvioida naaraan iän. Tämä näytti melko nuorelta, olisiko hän jopa samaa ikäluokkaa kuin Rook itse? Mäntykalliossa ei taitanut hirveästi olla samanikäisiä susia kuin hän, jos hänen sisaruksiaan ei laskettu. Tämä Snowy oli harmaaturkin mielestä oikein kiva tapaus, tuo vaikutti ainakin olevan samalla aaltopituudella uroksen kanssa. Tämä päivä taisikin alkaaa hyvin, vaikka se jänis pääsikin karkuun, Rook ajatteli.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 23, 2013 7:53:19 GMT 2
Snowy sanoi: ”Minullakin on sisko samassa laumassa” Snowy seurasi Rookin katsetta järvelle. Hän katsoi tyyntä järven pintaa, joka kimalteli auringon valossa. Snowy sanoi: ”Karhujärvi on tosiaan myös kiva paikka. Varsinkin kesäisin minusta on kiva käydä polskimassa järvessä. Kalaa järvessä ui ympäri vuoden. Osaan kalastaa jonkin verran, mutta saalistan paremmin jäniksiä ja muita pikkueläimiä. Mitä sinä tykkäät saalistaa?” Snowy käänsi katseensa pois järvestä ja katsoi Rookiieen. ”Minäkin oon kaksi vuotta” Snowy nousi tasuilleen innostuneena. "Juostaanko purolle? Olisi kiva juosta vähäsen ja verrytellä"
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 23, 2013 12:47:25 GMT 2
Rook
"No, jänikset on ihan kivoja. Peuratkin käy, jos on joku apuna", harmaa hukka sanahti, vastaten naaraan katseeseen. Ilokseen hän kuuli toisen olevan samanikäinen, totta puhuen nättikin Snowy oli. Susi saattoi hyvin kuvitella joskus jopa vielä kiintyvänsäkin tähän, mutta hän hautasi ajatuksen toistaiseksi. Oli harmaan naaraan kanssa joka tapauksessa kiva jutella.
Rook nyökkäsi nopeasti ja ja otti pari rauhatonta askelta eteenpäin, valmiina lähtöön. Hän huiskautti kerran häntäänsä terävästi.
"Mennään vain!" tuo huudahti, lähtien jo hölkkäämään tulosuuntaansa puroa kohti. Uros käänsi juostessaan päätään ja katsoi Snowyyn, lyhentäen hieman askeleitaan että tuo ehtisi mukaan. Kun naaras oli hänen vierellään (?), lähti Rook juoksemaan samaa vauhtia tuon kanssa. Suden huulilla oli vapautunut hymy, sillä hän tunsi olonsa mukavaksi Snowyn seurassa. Hänen korvansa olivat iloisesti pystyssä ja askeleet ponnahtavat sekä maatavoittavat. Uros kuuli pudonneiden lehtien kahisevan tassujensa alla. Myös tuuli humisi puunlatvoissa susien yläpuolella ja hän tunsi ilmavirran puhaltavan turkkiinsa. Rook tunsi energian latautuvan jäseniinsä: hänen teki mieli juosta kovaa ja kisailla Snowyn kanssa, mutta ei tiennyt, miten tuo suhtautuisi. Hetken päästä uros virnisti ilkikurisesti ja uskaltautui kysymään:
"Otetaanko juoksukisa purolle?"
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 23, 2013 13:15:48 GMT 2
Snowy raapi maata valkoisilla tassuillaan innoissaan, valmiina juoksuun. Kun Rook lähti juoksuun, Snowy juoksi hänen peräänsä. Snowy pidensi askeliaan ja pian hän juoksi uroksen vieressä. Snowy katsoi iloisena Rookiin. Oli niin mukavaa juosta toisen suden kanssa. Naaras rakasti juoksemista; hänen teki mieli kokeilla rajojaan, kuinka kauan, kuinka nopeasti ja kuinka pitkään hän pystyi juoksemaan. Kun Rook ehdotti juoksukilpailua, Snowy virnisti. ”Otetaan vain!” Snowy kiihdytti juoksuaan vahvoilla jalkalihaksillaan. Snowy tunsi miltei lentävänsä, kun hänen jalkansa tuskin koskettivat maata. He eivät olleet enää pitkän matkan päässä purosta. Snowy kiihdytti ja nautti vauhdin huumasta.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 23, 2013 17:35:05 GMT 2
Rook
Vauhdin huumaamana uros kiihdytti itsensä täyteen vauhtiin. Nauraen hän antoi tassujensa niellä maata, ponnistaen joka askeleella pidemmälle. Ilma pyyhki laineina hänen turkkiaan. Rook venytti askeleitaan, hänen askeleidensa ääni kaikui korvissa yhdessä Snowyn tassujen säännöllisten iskujen lanssa. Hukka tuskin näki metsää, joka vilisi hänen silmiensä ohi, hän keskittyi vain lisäämään vauhtia ja etsimään vapaan reitin puiden lomasta. Välillä harmaaturkki vilkaisi naaraaseen, joka oli hieman hänen edellään. Rook yritti vielä kiihdyttää ottaen muutaman loikan aivan lihaksiensa äärirajoilla, mutta samassa puro tuli näkyviin. Hukka alkoi jarruttaa, ottaen etutassuillaan vastaan hieman enemmän joka askeleella, kunnes hän pystyi hidastamaan hölkkään. Harmaaturkki kääntyi Snowyyn päin, iloinen virne kasvoillaan. Hän tuskin huomasi hengästymistään.
"Taisit voittaa, mutta aika tasaista oli.." susi puuskahti, kuitenkin nauraen. Hän jäi hetkeki tuijottamaan naaraan sinisiin silmiin, ottaen vaistomaisesti askeleen lähemmäs. Uroksen hengitys oli vielä juoksun jäljiltä raskas, mutta hänen kasvoillaan paistoi lempeä hymy.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 23, 2013 18:40:18 GMT 2
Snowy katsoi taakseen ja huomasi Rookin saavuttavan häntä. Snowy ihaili uroksen nopeutta. Määränpää oli enää vain joidenkin metrien päässä, joten Snowy alkoi hidastaa ja pysähtyi lopulta sitten kokonaan. Snowy istahti puron viereen hengästyneenä ja katsoi Rookiin. ”Niin oli. Olet nopea juoksija. Se oli hyvä kisa” Snowy huomasi, että Rook katsoi hänen silmiinsä ja hän alkoi tuijottaa tämän keltaisia silmiä. Snowy harmitteli, että Rook ei kuulunut Karhujärven laumaan. Siellä ei ollut ketään hänen kaltaistaan. Rookin kanssa oli niin mukava jutella ja kisailla. Snowy nuolaisi lapaansa ja rupesi makaamaan maahan levätäkseen vähäksi aikaa. ”Sinäkin taidat nauttia juoksemisesta”
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 24, 2013 12:51:55 GMT 2
"Joo, tykkään kokeilla, kuinka nopeaa pääsen", hukka sanoi hymyillen. Hän istahti Snowyn viereen, mutta koska uros ei halunnut tunkea liian lähelle, hän jäi kahden metrin päähän naaraasta. Rook asetti tassunsa ristiin ja odotti rauhassa hengityksensä tasoittumista. Samalla hän vilkuili varovasti Snowyyn, toivoen ettei tuo huomaisi hänen katseitaan. Jos naaras katsoisi häneen, kääntäisi Rook katseensa muualle. Harmaaturkin katse kiersi salaa Snowyn turkin yksityiskohtia, kasvojen siroja piirteitä. Hänen päässään löi tyhjää. Pian hän käänsi katseensa eteensä metsään, huokaisten kevyesti ja siirtyen tarkkailemaan ympäristöään.
"Mikä on unelmasi?" karkasi hukan huulilta. Hän katsahti naaraasen.
//Nopee, puhelimella//
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 24, 2013 15:35:49 GMT 2
Snowy nautti rauhallisesta hetkestä. Hän ihaili luonnon kauneutta ja kuunteli linnun laulua ja puron solinaa. Kun Rook kysyi hänen unelmastaan, Snowy katsahti häneen ja mietti hetken. Sitten hän vastasi: ”Se mistä yleensä unelmoidaan: pitkästä, onnellisesta elämästä, puolisosta ja pennuista ja lauman hyvinvoinnista. Eniten uneksin kuitenkin omasta perheestä. Menetin vanhempani kun olin vasta pentu. Siskoni on minulle hyvin rakas, mutta hän on niin kovin etäinen…” Snowy nuolaisi nolostuneena käpäläänsä. ”Entä sinä? Mistä sinä unelmoit?” Snowy pani päänsä etukäpäliensä päälle ja rentoutui. Hän katsoi Rookiin uteliaana.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 24, 2013 18:33:40 GMT 2
Rook
Harmaa uros kuunteli toista hiljaa.
"Oon pahoilani sun vanhemmista", Rook sanoi, vakavammalla äänellä. Hän katsoi hetkeksi ylös taivaalle, paluttaen sitten katseensa taas naaraaseen.
Hukka mietti hetken.
"No, ystäviä, vapautta - haluaisin ehkä joskus käydä vähän kiertelemässä maailmaa. Mutta tahtoisin silti joskus perheen, tai ainakin kumppanin", hän sanoi lopulta, vilkaisten Snowyyn. Hän hymyili tuolle. Susi siirsi tassunsa normaaliasentoon ja risti ne sitten uudelleen, toisin päin vain. Hän tuijotti hetken tassujaan.
"Ja tietenkin toivon laumalle hyvinvointia ja rauhallista elämää, samoin veljelleni ja siskolleni", hän lisäsi.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 24, 2013 20:19:24 GMT 2
Snowy nyökkäsi hiljaa ja kiitollisena Rookin myötätunnon sanoille. Snowy yritti karistaa surullisuuden äänestään ja sanoi iloisesti: ”Minäkin haluaisin nähdä uusia paikkoja ja kokea uusia asioita. Olen aika utelias” Snowy katsoi kaukaisuuteen ja sanoi hiljaa: ”Oletko ikinä ollut rajojen ulkopuolella? Mitähän siellä on?” Snowy oli hetken mietteissään. Sitten häneen iski kova jano. Hän nousi käpälilleen ja käveli purolle ja alkoi juoda vettä. Vesi oli niin raikasta. Se teki hyvää äskeisen juoksun jälkeen. Sitten hän katsoi Rookiin leikkisästi ja heitti valkoisella tassullaan tämän päälle vettä, vähän vain, kutsuen tämän leikkiin mukaan.
|
|
// 
