|
|
Post by FixTheFox on Jul 25, 2013 10:00:14 GMT 2
Rook
"No, tulin Susimetsän ulkupuolelta, aika kaukaa. Sielläkin oli tälläistä metsää ties kuinka kauas, saalista vain oli vaikeampi löytää. Susimetsässä on paljon enemmän jäniksiä ja peuroja."
Snowyn noustessa uros seurasi häntä, laskien hänkin päänsä alas juodakseen purosta. Vesi tuntui kylmältä hänen kurkussaan, mutta se ei haitannut. Rook ei kuitenkaan osannut arvata Snowyn seuraavaa tekoa vaan tunsi vain yllättäen kylmän veden niskassaan ja vasemmalla kyljellään.
"Hei, sinä mokoma..." hän yritti huudahtaa mutta puhkesi puolessavälissä nauramaan. Hän päätti kostaa ja kuopaisi vettä tassullaan niin että se lensi Snowya päin. Samassa hän oli valmis väistämään Snowyn seuraavan hyökkäyksen, jos sellainen tulisi. Rook virnisti naaraalle ilkikurisesti, kiusoitellen tuota jatkamaan, jotta saisi itse kostaa. Hukalla oli hauskaa. Hän piti korvansa vähän luimussa, jotta niihin ei menisi vettä. Snowy onkin vielä hauskempi kuin luulin, hän ajatteli.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 25, 2013 14:41:23 GMT 2
Snowy tunsi, kun kylmää vettä lensi hänen naamalleen. Snowy nauroi riemuissaan. Hän ravisti päätään ja vesipisaroita lensi maahan. Hän hyppäsi ja laittoi kummatkin etutassunsa puroon, jolloin vettä roiskui kohti Rookia. Sitten Snowy hyppäsi ketterästi puron toiselle puolelle siltä varalta, että uros viskaisi hänen päälleen vettä. Hän kikatti kun sai vettä naamalleen. Sitten naaras hyppäsi takaisin puron toiselle puolelle. Hän ravisti turkkiaan kuivaksi. ”Hyvä on, sinä voitit!” Snowy katsoi Rookiin
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 26, 2013 19:07:42 GMT 2
Rook
Uros hymyili, tosin melkein pettyneenä "luovutusvoittoon" - hän olisi voinut vielä pitää vähän hauskaa. Hän ravisteli turkkiaan huolellisesti ja värähti tuntiessaan kosteuden aiheuttaman viileyden ihollaan. Nyt hän ei kuitenkaan jaksanut välittää, kyllä hän kohta kuivuisi.
"Sovitaan että tasapeli", Rook hymähti, heilauttaen häntäänsä. Hän asteli lähemmäs naarasta pää alhaalla. Harmaaturkki jäi katsomaan toista, katse hakeutuen tuon sinisiin silmiin. Hänen päässään risteili paljon ajatuksia, osa niistä hieman ristiriitaisia, mutta yhdestä asiasta hän oli varma: hän ei halunnut unohtaa Snowyn tapaamista ja jatkaa normaalia elämäänsä laumassa.
"Harmi että me ollaan eri laumoista.. Oisin mielelläni enemmänkin sinun kanssasi", Rook sanoi varovasti.
"Jos nyt edes piittaat mun seurasta", hän lisäsi. Uroksella ei ollut hajuakaan siitä mitä Snowy ajatteli hänestä ja viihtyikö tämä yhtä hyvin hänen seurassaan. Rookilla itsellään oli ainakin ollut mukavaa. Hänen kasvoillaan häilähti hetken pieni hymy.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 27, 2013 13:24:32 GMT 2
Snowy kikatti. Rookin ravistaessa turkkiaan vesipisarat lensivät naaraan päälle. Snowy katsoi Rookiin hymyillen. Hän katsoi uroksen keltaisiin silmiin. Sitten hän sanoi kaihoisasti: ”Niin, minäkin olisin mielelläni enemmän sinun kanssasi” Naaras oli alkanut kiintyä kovasti tähän urokseen vieraasta laumasta. Rook oli niin hauska, iloinen, mukava ja seikkailunhaluinen! Sitten hän kuuli Rookin seuraavat sanat ja sanoi heti: ”Senkin hupsu! Tietenkin minä piittaan sinun seurastasi! Sinä olet mukavin susi, jonka olen tavannut. Minä pidän sinusta, todella paljon” Snowy hymyili ja nuolaisi uroksen korvaa. Sitten hän katsoi hieman ujosti tassuihinsa.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 27, 2013 14:05:01 GMT 2
Rook
Snowyn sanat saivat harmaaturkin hymyilemään ja ilon hypähtämään hänen rinnassaan. Hän katsoi naarasta onnellisena siitä, että tuo näytti tuntevan ainakin osin samalla tavalla kuin hänkin. Hukka ei saanut silmiään irti naaraan kasvoista.
Snowyn seuraavat sanat saivat Rookin vieläkin onnellisemmaksi. Hän oli juuri vastaamassa, kun naaras taivutti päätään ja nuolaisi häntä. Kosketus oli lyhyt, mutta se sai Rookin hymyilemään hellästi naaraalle takaisin.
"Sä oot upein, viehättävin ja mukavin susi kaikista niistä, jotka oon elämäni aikana kohdannut... Mäkin pidän susta paljon", sai uros lopulta sanottua. Hän otti lyhyen askeleen lähemmäksi ja nuolaisemalla 'suukotti' Snowya poskelle. Sen jälkeen Rook jäi katsomaan naaraasta silmiin todella, todella onnellisena.
"Tästä päivästähän tuli paljon parempi kuin odotinkaan, kun tapasin sut", hän sanoi naurahtaen hiljaa. Hänen silmänsä olivat vakavat, mutta niissä oli hellä katse.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 27, 2013 19:42:57 GMT 2
Snowy punastui Rookin sanoista. Hän katsoi urokseen hellästi ja hymyili tälle. Kukaan ei ollut koskaan kutsunut häntä upeaksi tai viehättäväksi. Snowy oli niin onnellinen, kun Rook piti hänestä. Kun Rook vielä nuolaisi häntä poskelle, hänen sydämensä alkoi hakata villisti. Hän katsoi urokseen silmät loistaen. ”Sama täällä. En olisi voinut toivoa parempaa päivää” Hän katsoi Rookia hellästi. Sitten hän tuli aivan Rookin viereen ja painautui tätä vasten. Hän hieroi tätä päällään osoittaakseen kiintymyksensä. ”Kunpa voisin olla Mäntykallion jäsen! Voisimme juosta ja seikkailla kallioilla ja metsässä ja saalistaa jäniksiä” Naaras katsoi Rookin kirkkaan keltaisiin silmiin ja tunsi hukkuvansa niihin. Hän on niin ihana!
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 28, 2013 17:08:58 GMT 2
Rook Uros värähti onnesta tuntiessaan Snowyn painautuvan häntä vasten. Hänkin nojasi kevyesti naaraaseen ja hieroi päätään tuon poskea vasten, lipaisten tuota nopeasti kuonon sivusta. "Niin, tai jos minä voisin liittyä Karhujärven laumaan", hukka kuiskasi onnellisena. "En suostu enää elämään erossa sinusta." Harmaaturkki vastasi Snowyn katseeseen rohkeasti: hänen sydämmessään asui nyt jonkinlainen rauha ja varmuus, kun hänellä oli vihdoin joku jota rakastaa. "Voisimmepa asua yhdessä jossain", hän lisäsi. "Mutta kummankin on ainakin aluksi palattava omaan laumaansa... Voisin kyllä erota sinun vuoksesi..." Rook puhui hiljaisella äänellä, jottei olisi rikkonut hetken tunnelmaa. Hän katsoi hellästi Snowyn silmiin. //Nää nyt vaan on niin söpösiä että otin vapauden käyttää sun hahmoa ja piirsin pikku raapustuksen näistä :3 linkki// |
|
|
|
Post by sunflower on Jul 29, 2013 10:30:56 GMT 2
Snowy sulki silmänsä, kun Rook alkoi hieroa päällään hänen poskeaan ja nuolaisi häntä. Snowyn sydän alkoi pakahtua onnesta. Uroksen seuraavat sanat saivat hänet vielä onnellisemmaksi. ”Sama täällä”, Snowy kuiskasi. Hän ei voinut kuvitella elämää ilman Rookia. Snowy katsoi Rookiin surullisesti. Hän ei halunnut mennä takaisin. Ikävä syövyttäisi hänen sisälleen aukon, jota kukaan muu susi ei pystyisi täyttämään. ”Minäkin voisin erota sinun vuoksesi. Kaipaan sinua jo nyt…” Snowy katsoi Rookia ja halusi painaa mieleensä tämän joka ainoan yksityiskohdan: komean tumman harmaan ja valkoisen turkin ja lempeät keltaiset silmät. Snowy nuolaisi Rookin naamaa ja sanoi kuiskaten: ”Rakastan sinua” Hän katsoi hellästi Rookia ja painautui uudestaan tätä vasten. //Ihana!  // |
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 29, 2013 19:39:28 GMT 2
Rook
Harmaaturkkinen susi katsoi toiseen hieman huolestuneena, pudistaen päätään hiljaa.
"Ei sun tarvitse erota, mä eroan. En halua viedä sua pois siskosi luota, hän on varmaan sulle tärkeä?" hän sanoi. Snowyn riistäminen perheensä luota oli viimeinen asia, jonka Rook halusi tehdä. Hukka tiesi joutuvansa lähtemään Ravenin ja Iisán luota, mutta näkisihän hän heitä tarpeeksi usein. Harmaaturkki oli kuullut Florin ja Karhujärven alfan Orlandon olevan veljiä, joten nuo suhtautuisivat luultavasti ihan hyvin vierailuihin toiseen laumaan. Se ongelma oli siis hoidettu. Rookin pitäisi lähteä Mäntykalliosta, mutta Snowyn vuoksi hän ei epäröinyt. Nyt uros katsoi naaraaseen hellä ilme kasvoillaan.
"Minäkin rakastan sinua.." uros kuiskasi ja nuolaisi Snowya takaisin. Hän antoi naaraan painautua itseään vasten: tuon kosketus tuntui hyvältä.
"Menen vaikka vielä tänään kertomaan Florille, että lähden. Tulen sitten luoksesi. Haluatko että liityn Karhujärveen?" Rook kysyi.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 30, 2013 11:42:15 GMT 2
Snowy katsoi Rookiin silmät pöreänä. ”Mutta entä veljesi ja siskosi? Sinäkin olet läheinen heidän kanssaan” Snowy oli niin liikuttunut, että Rook oli valmis jättämään laumansa ja perheensä hänen vuokseen. Mutta hän voisi tehdä saman Rookin vuoksi. Kun Rook sanoi rakastavansa ja nuolaisi häntä, naaras tunsi ajan pysähtyneen. Snowy katsoi Rookiin. ”Todellako? Se olisi ihanaa”, hän huokaisi. Naaras hieroi päätään urosta vasten.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 30, 2013 16:14:05 GMT 2
Rook
"Näen heitä kyllä. Tuskin alfaasi haittaa jos käyn joskus vierailemassa Mäntykalliossa. Sinäkin voit varmaan tulla mukaan kun käyn siellä sitten joskus", harmaaturkkinen susi sanoi ja katsoi Snowyyn.
"Selvä, sitten liityn Karhujärveen. Mutta en lähde vielä, ollaan hetki tässä."
Rook käänsi päätään ja kosketti kuonollaan harmaan naaraan kaulan turkkia, hengittäen sisäänsä toisen hajua. Hän sulki silmänsä hetkeksi ja avasi ne taas, hymy huulillaan. Hiljaa mielessään hän kuitenkin mietti, mitä Iisá ja Raven sanoisivat kun hän kertoisi lähtevänsä, ja mitä Flor ajattelisi hänen eroamisestaan. Kertoisiko Rook alfalle Snowysta? Siskolleen ja veljelleen ainakin. Eikä harmaaturkki piitannut, vaikka joku pitäisikin häntä petturina, koska hän jätti laumansa toisessa laumassa asuvan suden takia. Hukka tajusi kyllä kuinka järjetöntä oli lähteä kerran tapaamansa, lähes tuntemattoman naaraan takia, mutta mitä sitten? - hän todella piti Snowysta eikä vaihtelu, siis toiseen laumaan muuttaminen, olisi pahitteeksi.
Uros hengitti syvään katsellen eteensä metsän varjoihin, tuntien toisen läheisyyden. Hän kääntyi katsomaan naarasta. Hän painoi tarkasti mieleensä tuon kasvojen pienimmätkin yksityiskohdat, jääden välillä tuijottamaan Snowyn sinisiin silmiin. Rook ei olisi halunnut lähteä hetkeksikään pois toisen luota. Tuntui kuin tämä lyhyt tapaaminen olisi sitonut hänen sydämensä näkymättömin köysin, jotka pakostakin kiskoivat hänet taas Snowyn luokse ja joiden vuoksi uros ei kestänyt olla poissa rakkaansa luota.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 30, 2013 17:08:47 GMT 2
Snowy nyökkäsi. Orlando todella oli hyvin suvaitsevainen alfa susi ja hän varmasti ymmärsi Rookin halun tavata sisaruksiaan, olihan hänellä itselläänkin veli Mäntykalliossa. Hän oli myös kuullut Mäntykallion alfan, Florin olevan ymmärtävä alfa. Ja mielellään naaras lähtisi Rookin mukaan, kun tämä kävisi vierailulla Mäntykalliossa. Snowy halusi tavata Rookin sisarukset. Snowy oli kiitollinen, että uros jäi vielä hänen luokseen. Pelkkä ajatus hänen menostaan pois sai hänen sydämensä koskemaan. Hän tunsi Rookin pehmeän ja lämpimän hengityksen kaulassaan. Se tuntui niin hyvältä. Snowy sulki silmänsä tyytyväisenä ja kuunteli Rookin pehmeää hengitystä. Sitä oli niin rauhoittavaa kuunnella. Sitten hän aukaisi silmänsä ja katsoi Rookiin, joka katseli häntä. Hänen komeilla kasvoillaan oli rakastava ja hellä ilme. Snowy kosketti kuonollaan Rookin kuonoa ja nuolaisi tätä poskesta.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Jul 31, 2013 15:00:34 GMT 2
Rook
Uros otti Snowyn nuolaisun vastaan hymyillen lempästi ja suukotti tätä heti takaisin. Sitten hän jäi katsomaan toista silmiin aivan lähietäisyydeltä.
"Olet kaunis," hän ihasteli. Hukka kosketti taas kuonollaan naaraan niskan turkkia painaen silmänsä kiinni.
".. ja tuoksut muuten hyvältä." Rook naurahti hiljaa, lyhyesti. Hän tarttui hampaillaan kevyesti Snowyn niskavilloihin ja nyhtäisi kiusoitellen mutta lempeästi tuon turkkia. Sitten hukka vei päänsä sinisilmäisen naaraan kasvojen viereen, hieroen poskeaan pehmeästi tuon poskea vasten. Hänen huulillaan oli koko ajan pieni hymy, korvat riippuivat sivulle painettuina.
Rook huokaisi ja lopetti Snowyyn nojaamisen.
"Minun pitää varmaan kohta käydä siellä laumassa. Kun olen kertonut lähdöstäni siskolleni ja veljelleni ja ilmoittanut alfalle, voin tulla etsimään sinut", hukka sanoi hiljaa. Hän ei silti olisi halunnut lähteä.
|
|
|
|
Post by sunflower on Jul 31, 2013 18:37:34 GMT 2
Snowy huokaisi onnessaan, kun Rook suukotti häntä takaisin. Kun Rook kehui häntä kauniiksi, Snowy punastui kun laskeva aurinko olisi värjännyt hänen poskensa hehkuvan punaiseksi. ”Voi Rook…kiitos, sinäkin olet tosi komea” Hän tunsi Rookin pehmeän kosketuksen lämmittävän hänen niskaansa. Naaras upotti kuononsa Rookin pehmeään turkkiin ja haisteli uroksen makeaa tuoksua, jossa oli ripaus männyn tuoksua. ”Niin sinäkin” Snowy nuolaisi uroksen turkkia pehmeästi. Kun Rook lempeästi nyhtäsi hänen turkkiaan, Snowy naurahti ja katsoi Rookiin säteilevin silmin, josta loisti rakkaus tumman harmaata urosta kohtaan. Kun Rook alkoi hieroa poskeaan hänen poskeaan vasten, Snowy sulki silmänsä ja kuunteli sitä.
Snowy kuuli Rookin huokaisevan ja katsoi tähän. Snowy katsoi kaihoisasti Rookiin. Hän ei halunnut tämän lähtevän vielä, mutta hän tiesi, ettei ero olisi pitkä; Rook tulisi pian takaisin ja sitten he voisivat yhdessä. Snowy hieroi päätään uroksen päätä vasten ja kuiskasi: "Odotan sinua järvellä, missä tavattiin" Snowy hymyili rakastavasti ja katsoi syvälle Rookin silmiin.
|
|
|
|
Post by FixTheFox on Aug 1, 2013 20:05:11 GMT 2
//Jos päätetään tää peli nyt kun Rook lähtee ja sä pelaat Snowylla viimeisen roolin? Myöhemmin siiten uusi peli. Siinä välissä voin esim pelata lyhyesti Ravenin ja Iisán kanssa ja sen eroamisen. Säkin voit vaikka ottaa siihen väliin pelejä ihan miten haluat. Ja pelataan sitten myöhemmin omassa pelissään se kun Rook palaa Snowyn luo?// "Treffit sovittu", Rook naurahti ja virnisti Snowylle. "Mulla menee vähän aikaa, kun etsin Iisán ja Ravenin ja vielä alfan. Sisarukset ei varmaan päästä mua lähtemään ihan viidessä minuutissa, mutta lupaan tulla niin nopeesti kuin pääsen. Saat siitä sanani", hukka lupasi. Hän katsoi naarasta silmiin. Uros yritti painaa Snowyn kasvojen sirot piirteet ja tuon tuoksun mieleensä, sillä pian hän joutuisi eroamaan toisesta. Hänestä tuntui jo nyt, ettei hän malttaisi olla pitkään poissa rakkaansa luota. Olisi siis palattava nopeasti. Harmaaturkin kehoa kihelmöi jännitys ja odotus, sillä lähdettyään laumasta hänellä olisi edessään uusi alku Snowyn ja toisen lauman luona. Mikään tuskin enää palaisi normaaliksi. Tästä tulikin kohtalokas päivä... Rook ajatteli tyytyväisenä. Rook oli hetken hiljaa, katsoen vain lumoutuneena Snowyn silmiin. Sitten hukka otti askeleen lähemmäs tuota, taivutti päätään ja antoi naaraalle hellän suudelman. Hellyydenosoitus oli pidempikestoisempi kuin aiemmat, siinä oli mukana paljon tunnetta, rakkautta ja jo ikävää tulevan eron vuoksi. Hukka pysähtyi kuono harmaan naaraan kaulalla ja hengitti sisäänsä tuon tuoksua, pitämättä kiirettä. Vasta monen sekunnin kuluttua Rook erkani toisesta. Hän perääntyi monta askelta taaksepäin ja jäi katsomaan Snowya kauempaa, kunnes väläytti tuolle viimeisen hellän hymyn ja kääntyi lähteäkseen. Juostessaan pois harmaaturkki katsoi toiseen vielä kerran olkansa yli ja huudahti: "Nähdään pian!" Sitten susi katosi metsään juosten nopein, määrätietoisin askelin. Hän halusi palata Snowyn luokse mahdollisimman pian ja piti siksi kiirettä. //Kiitos tästä! Uus peli sitten vähän ajan päästä?  // |
|
//
//
