Kohtaaminen Rajalla

[sunflower]

Maple haukotteli leveästi ja nousi ylös. Hänen katseensa kiersi Karhujärven lauman luolaa. Suurin osa hänen laumatovereistaan oli yhä unessa. Maple kuitenkin huomasi, että hänen siskoaan ei näkynyt missään. Hän on varmaan taas seikkailemassa ulkona. Maple asteli ulos. Hän ravisti päätään karistaakseen viimeisetkin unen rippeet, sitten hän lähti kiertämään järveä, tarkistamaan rajan Mäntykallion ja Karhujärven välillä. Samalla voisin ehkä saalistaa hieman, punertava naaras ajatteli. Maple raapi kynsiään puun kaarnaan, teroittaen kyntensä valmiiksi saalistukseen. Hän alkoi haistella ilmaa. Mutta hän ei haistanut saaliin tuoksua, vaan vieraan suden. Se ei tuoksunut Mäntykalliolta, sillä hän tunsi naapurien hajun. Pitäisikö minun mennä kertomaan Alfalle? En kyllä haista muita susia. Maple lähti hölkkäämään kohti vierasta tuoksua. Sitten hän näki vilahduksen mustasta turkista ja parin vihreitä silmiä.

[nea]

Huomasin punertavan naarassuden metsikössä. Jäykistyin paikoilleni ja jännitin lihakseni. Tarkkailin toista sutta silmää räpäyttämättä. Epäilen, että hän oli huomannut minut. #Onkohan tuo yksi niistä vihamielisistä susista, joista Darron oli kertonut?# ajattelin. Parasta olla varovainen. Toisaalta nyt olisi loistava tilaisuus urkkia tietoja helpoimmasta reitistä Mäntykalliolle. Astelen esiin puiden suojista. Katsoin naarasta arvioiden. Hän näytti lihaksikkaalta. #Hän saataa voittaa, jos tämä menee tappeluun#, järkeilin. Pienestä koostani huolimatta, minua ei kuitenkaan voitetaisi helposti. "Kuka olet?" kysyin sitten pitkän hiljaisuuden jälkeen.

[sunflower]

Maple pysähtyi, kun toinen susi huomasi hänet. Hän kuuluu varmasti kiertolaisiin, Maple ajatteli. Hän oli kuullut monia juttuja arvattomista ja joskus häijyistäkin kiertolaisista. Tämä naaras ei käyttäytynyt kuitenkaan hyökkäävästi, mutta Maple oli silti varuillaan. Maple katsoi, kun tämä tuli häntä kohti. Niin kauan kuin naaras pysyisi poissa hänen laumansa reviiriltä, hän ei hätistäisi tätä tiehensä. ”Olen Maple. Kukas sinä olet? Mistä olet tullut ja mitä teet täällä?” Maple tarkasteli mustaa naarasta. Tämä oli pienempi kuin hän, eikä näyttänyt kovin vahvalta – mutta oli varmasti hyvin nopea liikkeissään.

[nea]

Kohotin kulmaani huvittuneesti. "Kysymys kuuluu paremminkin, kuka sinä olet ja kuulutko siihen laumaan tästä lähistöltä?" vastaan tavalliseen tapaani. Olin valmiina hyökkäämään, jos toinen tekisi yhdenkin liikkeen, joka viittaisi hyökkäykseen. En aikonut paeta. Se ei ollut lainkaan minun tyyppistäni. Tuijotin naarasta ilmeettömästi. Mietin koko ajan helpointa tapaa voittaa tämä tappelussa. Nostin leikaani hitusen ylemmäs.

[sunflower]

Maple katsoi tuimana mustaan naaraaseen. Miten röyhkeää! Minähän häneltä kysyin! Hän halusi kuitenkin tietää enemmän tästä kiertolaisesta, joten hän päätti olla välittämättä, ja sanoi: ”Olen Karhujärven laumasta” Maple näki, että vieras susi oli taisteluvalmiina ja aisti tästä uhmaavan eleen. Maple päätti istua, näyttääkseen toiselle, ettei hän ollut hyökkäävä. Hän oli kuitenkin valmiina, jos toinen hyökkäisi. Maple oli kuitenkin varma, että tästä selvittäisiin ilman taisteluakin. ”Rauhoitu nyt, en aio hyökätä” Maple oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: ”Olisi kyllä kohteliasta kertoa nimensä”

[nea]

Murahdin huvittuneesti. Istuuduin jäykästi. Tapojeni vastaisesti kerroin: "Olen Ice." Pieni tuulenvire puhalsi, ja värisin ohuessa turkissani. "Tiedätkö, missä on helpoin reitti Mäntykalliolle?" kysyin siten suoraan. Halusin selvittää tarvittavia tietoja mahdollisimman paljon ja nopeasti. Aioin ehtiä tutkimaan paikkoja ennen hyökkäystä keinolla millä hyvänsä.

[sunflower]

Maple katsoi Icen jäykkää olemusta. Tämä oli myös kertonut hyvin vastahakoisesti myös nimensä. Ovatko kaikki kiertolaiset tuollaisia?, punertava naaras mietti. Kun musta naaras kysyi helpointa reittiä Mäntykalliolle, Maple katsoi tätä osin hämmentyneenä, osin epäilevänä. Miksi hän sinne halusi? Aikoiko hän liittyä Mäntykallion laumaan? Tosin, mitä väliä sillä oli? Maple sanoi: ”Suorin reitti on mennä järveltä pohjoiseen. Siellä pitäisi olla polku, joka vie Mäntykalliolle” Maple tutkaili Icea. ”Aiotko liittyä Mäntykallion laumaan?”

[nea]

Häkellyin kysymyksestä. En ollut lainkaan ajatellut, mitä vastaisin tuollaiseen kysymykseen. Niinpä tyydyin helpoimpaan tapaan: valehteluun. "Aion," vastasin niin vakuttavasti, kuin vain pystyin. Katsoin naarasta samalla silmiin. En tiennyt, oliko Darronista hyvä idea lähteä tutkimaan hyökkäyspaikkaa, mutta ei hän ollut kieltänytkään. #Toivottavasti hän uskoo tuon#, ajattelin. Onnistuin onneksi peittämään hermostuneisuuteni joten kuten. Säpsähdin, kun jokin rasahti pensaikossa. Pääni käännähti äänen suuntaan salamannopeasti. Lopulta totesin äänen aiheuttajan vain oravaksi. Melkeinpä oikein odotin, että lauma hyökkäisi jostain suunnasta hetkenä minä hyvänsä. Vilkuilin hiukan ympärilleni, muta en haistanut muita susia. #Mikä helpotus#, ajattelin. #En voi selvitä tappelussa susilamaa vastaan.#

[sunflower]

Maple huomasi, että Ice yllättyi kysymyksestä. Hän aisti toisen hermostuneisuuden, mutta ehkä tämä vain jännitti laumaan liittymistä. Mutta kun musta naaras säpsähti oravan aiheuttamaa ääntä, Maple tuli taas epäileväksi. Ice ei vaikuttanut pelokkaalta tyypiltä, mutta tämä oli varpaillaan ja hyvin hermostunut. Jotain outoa on nyt meneillään. Valehteleeko hän? Miksi, mitä hän oikeasti aikoo? Maple mietti miksi hän vaivasi itseään kiertolaisella, kun tämä ei ollut edes kiinnostunut Karhujärven laumasta.

[nea]

Viimein käänsin katseeni susinaaraaseen. "Niin kuka sinä muuten olet?" kysyin sitten. Tajusin, että naaras oli alkanut epäillä aikeitani. Hän näytti hitusen epäilevältä. Minun teki mieli puraista itseäni pari kertaa. En saisi näyttää hermostuneisuuden merkkejä. #Rauhoitu Ice, senkin puudelinavoinen rakki! Olet idiootti, jos pelkäät jotain susilaumaa! Lopeta tuollaiset typeryydet!# sätin itseäni. Miksi minusta tuntui, että tulisin lipsauttamaan vielä jotain hyökkäyksestä Mäntykalliolle?Kurtistin hiukan kulmiani ärtyneenä.

[sunflower]

”Olen Maple Karhujärven laumasta”, punainen naaras sanoi hieman ärsyyntyneesti. Olihan hän jo kertonut itsestään. Vaikka kiertolainen ei ollut kiinnostunut hänen laumastaan, Maplen mielestä hänen piti ottaa selvää kiertolaisesta ja tämän aikomuksista, kiertolaiset voisivat olla vaaraksi kaikille laumoille ja se vaikuttaisi myös hänen laumaansa. Musta naaras ei kuitenkaan vaikuttanut vaaralliselta. Maple nuolaisi käpäläänsä ja kysyi: ”Minkälaista on elää kiertolaisena? Ilman lauman turvaa ja tukea?” Hän yritti vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta ja hän olikin. Maple ei voinut ikinä kuvitella elävänsä kiertolaisena, vaikka olikin luonteeltaan vähän erakkomainen, eikä viihtynyt muiden seurassa niin hyvin kun seurallinen siskonsa.

[nea]

Katsoin Maplea hitusen epäilevästi, mutta kerroin sitten: "Paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. Ei tarvitse totella ketään ja saa huolehtia itse itsestään. Voi huolehtia toisista, mutta ei ole pakko." Olin itse tyytyväisin siihen, ettei minun tarvinnut totella ketään. Inhosin käskyjä, määräyksiä ja sääntöjä. Ajattelin vanhaa laumaani. Etenkin lauman johtajaa. Värähdin inhosta. Sitten mieleeni tuli Brown... #Ei! Et saa ajatella häntä!# komensin itseäni, mutta toinen minäni oli toista mieltä. Kävin mielessäni henkistä väittelyä, joka päättyi siihen, että silmäni kostuivat huomaamattani.

[sunflower]

Maple huomasi Icen katsovan häntä ensin epäilevästi, mutta hänen yllätyksekseen musta naaras alkoi kertoa kiertolaisen elämästä. Sen jälkeen Ice näytti vajoavan omiin mietteisiinsä. Maple katsoi yllättyneenä kun näki kiertolaisen silmien kostuvan. Näköjään kiertolaisillakin on herkät puolensa. Maple sääli hieman kiertolaisten elämää; heidän oli kokoajan näyteltävä kovaa ja selviytyä ilman apua. Vaikka hän itsekin halusi joskus selvitä omin voimin, hän saattoi aina luottaa laumatovereihinsa. ”Oletko aina ollut kiertolainen?” Maple oli miettinyt pitkään, kehtaisiko hän kysyä tuota kysymystä. Kiertolainen voisi loukkaantua moisesta kysymyksestä todella pahasti ja hyökätä hänen kimppuunsa. Maple olisi kuitenkin valmis, jos noin kävisi ja yrittäisi rauhoittaa tätä. Maple ei halunnut loukata Icea, hän oli vain kiinnostunut. Hän halusi tietää, oliko Ice joskus kuulunut laumaan.

[nea]

Harkitsin hetken ennen kuin vastasin. Voisiko tämä olla ansa? No, jos oli, niin sille ei sitten voinut mitään. "En", sanoin sitten tuskin kuuluvasti. Pakotin Brownin pois mielestäni ja kesktyin tähän hetkeen. Hän oli poissa ja piste. Sille ei voinut enää mitään. Vedin syvään henkeä ja epämukavat ajatukset jäivät taka-alalle.

[sunflower]

Maple huomasi toisen naaraan epäilevän hänen aikeitaan, mutta hän ei välittänyt. Ice sai luottaa tai olla luottamatta häneen. Hän oli jo todennut, että kiertolainen ei ollut vaaraksi hänen laumalleen, joten hän halusi vain jutella pelkästä uteliaisuudesta. Maple hädin tuskin kuuli toisen vastauksen. Hänen päähänsä tuli uusia kysymyksiä: Miksi lähdit pois, oletko koskaan ajatellut mennä takaisin, ikävöitkö laumaasi? Maple piti kuitenkin suunsa kiinni. Olisi hyvin tungettelevaa rupeamaan kysymään tuollaisia. Maplen tiedonjano oli kuitenkin hyvin suuri, sen piirteen hän jakoi siskonsa kanssa. Maple heilutti häntäänsä puolelta toiselle ja kysyi: ”Etkö ikävöi yhtään laumaelämää? Eikö ole rankkaa elää kiertolaisena? Minä ainakin kaipaisin lopulta toisen suden seuraa, vaikka viihdyn toisinaan myös yksin. Meitä susia ei ole luotu kulkemaan yksin”